Jäteauton matkassa uutta oppimassa

Kuluneena kesänä TVT:n asuntokohteissa kartoitettiin jäteastioiden täyttöastetta. Jäteauton kyytiin hyppäsi kartoitusta tekemään Aino Nousiainen, Turun ammattikorkeakoulun opiskelija. Aino kävi muutamassa viikossa läpi 140 kohdetta.

TVT halusi tehdä kokonaiskartoituksen kiinteistöjensä jätepisteistä sekä jätteenkuljetuksesta. Lounais-Suomen Jätehuolto kartoitti jätepisteet ja laati kehitysehdotuksia sekä auttoi jätteiden keräyksen ja kuljetuksen kilpailutuksessa. Osana tätä kokonaisuutta Aino valittiin tekemään jäteastioiden täyttöastekartoitus. 

– Katson TVT:n asuntokohteissa jäteastioiden täyttöasteita, jotta tiedetään, onko tyhjennysväli sopiva. Aamulla hyppään auton kyytiin, tarkistan jäteastiat asuntokohteissa, kirjaan tulokset ja koostan niistä raportin, Aino kertoo. 

– Täyttöastetta kartoitetaan mittarilla, joka kertoo jätteiden ja kannen välisen etäisyyden. Silmä kyllä harjaantuu tässä hommassa nopeasti, joten osaan jo melkein arvatakin tuloksen heti kun avaan jäteastian.

Lajittelussa aina varaa parantaa

Ainon työpäivä on tyypillisesti alkanut klo 6–7 aikaan aamulla. Hän hyppää jäteauton kyytiin ja kiertää sen mukana asuntokohteissa. Hän käy kartoittamassa jäteastian täyttöasteet ja katsoo samalla, ettei jätepisteellä ole mitään sinne kuulumatonta tavaraa, kuten huonekaluja tai elektroniikkaa. TVT:n kohteiden jätepisteet on hänen mukaansa yleisesti ottaen hyvin suunniteltu. 

Kartongin ja muovin keräyksessä täyttöasteet olivat kartoituksen mukaan hyvät eli niitä kierrätetään. Biojäte on osassa taloyhtiöistä hyvin hallussa ja osassa on parannettavaa. Hieman yllättäen hyötyjätteistä metallin ja lasin keräyksen täyttöasteet olivat alhaiset eli niiden kierrätyksessä on selvästi petrattavaa.

– Muovinlajittelussa pitää muistaa, että sinne kuuluvat pakkausmuovit, eivät esimerkiksi muovilaatikot tai muovilelut. Toinen merkittävä asia on kartonkijätteen litistäminen, koska astiaan mahtuu silloin todella paljon enemmän, eivätkä ne ole heti täynnä, Aino muistuttaa.

Tärkeää työtä ihmisten arjen keskellä 

Aino opiskelee tietojenkäsittelyä, mutta hyppäys jätehuollon duuniin oli hänelle kiinnostava mahdollisuus. Hän kokee oppineensa paljon.

– Tämä on tuntunut huikealta. Olen oppinut, miten jätehuolto toimii ja miten lajittelu sujuu ihmisten arjessa. Jäteautojen kuljettajat tekevät tarpeellista ja raskasta hommaa. Itselleni jätteiden lajittelu on todella tärkeää. Uskon zero waste -ajatteluun ja pyrin aktiivisesti jätteiden vähentämiseen.  

Asukkaat merkittävässä roolissa

Turun seudulla yhdyskuntajätettä syntyi vuoden 2018 aikana 580 kiloa per asukas ja kierrätysaste oli 44 %. EU:n jätedirektiivissä yhdyskuntajätteelle on asetettu kierrätystavoitteeksi 60 % vuoteen 2030 mennessä. Asukkailla on merkittävä rooli kierrätysasteen nostamisessa, eikä lajitteluasioista voida tiedottaa liikaa.  

– Lajittelussa kohtaavat sekä taloudellinen että ympäristöä säästävä näkökulma. Jätteet voidaan oikein lajiteltuina hyödyntää materiaalina ja energiana. Lajittelu säästää myös kustannuksia. Hyötyjätteistä eli metallista, lasista, paperista, kartongista ja muovista ei mene jätteenkäsittelymaksua. Mitä enemmän tuotetaan polttokelpoista jätettä, sitä korkeampi on myös jätemaksu, muistuttaa ympäristöhuollon asiantuntija Sirkku Nurminen Lounais-Suomen Jätehuollosta.

Aino suosittelee: Jätteiden ABC

Kirjoita tuotteen nimi ja saat vastauksena lajitteluohjeet: www.lsjh.fi/fi/neuvonta/abc

Aino