Kierrättäminen vaatii hieman järjestelmällisyyttä
TVT Asuntojen talojen pihojen lajittelupisteet ovat ajan tasalla, mutta vanhempien asuntojen keittiöissä ei välttämättä ole pystytty järjestämään nykyaikaista kotitalousjätteiden lajittelua. Itsekin voi lajittelupisteen kuitenkin helposti organisoida.
Leena Hirvonen esittelee Räntämäen rivitaloasunnon keittiössä jätteidenlajittelusysteemiään. Istuinjakkaran sisäosaan mahtuvat muoviroskat säilöön, lasi ja metalli kerätään siististi omiin muovitelineisiinsä tiskipöydän alle, päivän sanomalehdestä saa biojätepussin, ja paperijäte kerätään isoon koriin. – Talon jätepisteeseen näitä sitten kiikutetaan. Kun muutimme mieheni Jorman kanssa tähän asuntoon vuonna 1997, ei näin monipuolisesta lajittelusta ollut tietoakaan. Nykyään sentään lähes kaiken voi kierrättää, Leena kertoo. Käytetyn pienelektroniikan, paristot, lamput, loisteputket ja pullot Hirvoset vievät läheiseen markettiin. – Noin kerran viikossa joko pyörällä tai bussilla on siellä käyty asioimassa.
Tarkkaa kirjanpitoa
Nykyään jätteiden lajittelu siis rullaa. Jäteasetuksen mukaan tänä vuonna kuntien on järjestettävä myös kuluttajilta syntyvän tekstiilijätteen vastaanotto, eli keräys ja käsittely alueellisilla pisteillä.
Tämäkös sopii hyvin Leenalle ja Jormalle. Kuluneita vaatteita ja tekstiilejä on säilötty kierrätystä odottamaan. Pariskunta toivookin, että myös heidän asuintalossaan voisi jatkossa tekstiilejä kierrättää.
Leena on myös innostunut seuraamaan omaa kulutusta niinkin tarkkaan kuin kirjaamalla kahden hengen talouden tuottaman bio- ja muovijätteen määrän. Hän merkitsee ylös päivittäisen kulutuksen. Kun lähes kaikki ruoka tehdään kotona, vihanneksista kertyy kuoria ja muuta biojätettä melkoiset määrät. – Viime vuoden aikana biojätettä tuli yhteensä lähemmäs 140 kiloa, muovia kuutisentoista, Leena näyttää muistikirjastaan.
Kierrätysinto tarttuu lapsenlapsiinkin. Isovanhempien luona vieraillessaan he kysyvät jo tottuneesti, mihin mikäkin roska kuuluu.
Lajittelemalla syntyy säästöä
Leenan ja Jorman mielestä kierrätys ei vaadi muuta kuin hieman järjestelmällisyyttä. Muoviset, tiskikaapin sisään sijoitettavat roskalaatikot eivät myöskään paljoa maksa.
– Kun kaikki jätteet lajitellaan, tulee sekajätettäkin huomattavasti vähemmän, Leena toteaa.
Tämä on puolestaan järkevää, sillä roskapussin sisällöstä voi kierrättää jopa 80 prosenttia.
Hieman parannettavaakin silti olisi. Pihapiirin kierrätyspiste on avoin, ja sinne saattaa kertyä välillä muiden kuin talon omien asukkaiden jätteitä. – Olisi tärkeää, että kaikki kunnioittaisivat yhteisiä pelisääntöjä ja kierrättäisivät ohjeiden mukaan, Leena ja Jorma toivovat.
TEKSTI: Heidi Horila KUVAT: Mika Okko