Ilkivallasta kallis lasku
Ilkivallan vuositilastot ovat karua luettavaa. Säpäleiksi lyötyjä ikkunoita, hajotettuja ovia ja lukkoja, tuhotöitä varastoissa ja hisseissä. Rikottuja pihavaloja, töhrimistä ja jopa eritteitä. Viimeisin muoti-ilmiö on portaikkojen lattiamattojen vaurioittaminen sähköskuutilla.
Ilkivallan loppulasku TVT:llä on vuosittain liki satatuhatta euroa. Summassa eivät ole mukana tahallaan sytytetyt tulipalot, joiden kustannukset voivat olla vuodessa sadantuhannen luokkaa. Niissä maksajana tosin on useimmiten vakuutusyhtiö. Mukana eivät ole myöskään tahallaan tai huolimattomuudella aiheutetut vesivahingot.
Ilkivallan lasku kaatuu yhteisvastuulla kaikkien asukkaiden maksettavaksi. – Voinkin kysyä, mitä järkeä on tuhota omaa asuinympäristöä, koska se on omasta kukkarosta pois, pohtii isännöintipäällikkö Kimmo Tilli.
Vaikutukset asumisviihtyvyyteen ja turvallisuuteen
Seitsemänkymmentä prosenttia ilkivaltakustannuksista tulee ikkunalasien, ovien ja lukkojen korjauksista ja uusimisesta. Loppu koostuu irtainvarastojen, hissien ja pihavalojen korjaamisesta sekä töherrysten ja eritteiden pesemisestä.
Satatuhatta euroa on suuri summa. Ilkivalta ei kuitenkaan ole vain euroja. Se häiritsee muiden asukkaiden asumisrauhaa. Ala-aulan ikkunan säpäleiksi lyövä ei tule ajatelleeksi, että ilkivallan äänet ja jäljet voivat aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja pelkoa muissa. – Kuluiksi voi laskea myös sen, että turvaton asuinympäristö voi johtaa siihen, että osa haluaa muuttaa pois, arvioi Tilli.
Ratkaisut ilkivallan estämiseksi
Ilkivaltaa voidaan estää ja siitä aiheutuvia kuluja vähentää erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Keinoja voivat olla esimerkiksi elektroniset lukitusjärjestelmät, irtainvarastojen aikalukitukset, palovaroitinjärjestelmät ja kameravalvonta. – Siirtyminen mekaanisista avaimista elektronisiin järjestelmiin on vähentänyt ilkivaltaa ja irtaimistovarastomurtoja, koska jälkeenpäin pystytään selvittämään, kenen avaimella ovista on kuljettu.
Kaikkia teknisiä ratkaisuja ei voida toteuttaa, sillä ne ovat usein liian kalliita saavutettuun hyötyyn nähden. Kameravalvonnan asentaminen kaikkiin taloihin on esimerkki liian kalliista ratkaisusta. Joissain paikoissa on käytössä kulunesto kiinteistövarastoihin yöaikaan, ja uusiin kiinteistöihin asennetaan palovaroittimia.
Ratkaisuna voi olla myös turvapalveluiden hankinta. – Jollain alueilla vartiointiliike kiertää satunnaisesti. Vartioinnilla on ennaltaehkäisevä vaikutus, ja se voi myös edistää turvallisuuden tunnetta, Tilli kertoo.
Ilkivalta kuriin välittämisen kulttuurilla
Rivitaloissa ilkivalta kohdistuu lähinnä vain yhteiseen piha-alueeseen, esimerkiksi pihavalaisimiin. – Rivitaloasuminen koetaan enemmän omassa talossa asumiseksi, kun taas kerrostalojen porraskäytävät ja varastotilat koetaan ”ei kenenkään maaksi”, Tilli pohtii.
Sekä tutkimusten että kokemusten mukaan kerrostalojen porraskäytävien seinissä olevalla taiteella on rikkomisen intoa hillitsevä vaikutus. Taideseinistä saatuja hyviä kokemuksia onkin hyödynnetty uudis- ja peruskorjauskohteissa. Avainasemassa ilkivallan hillitsemisessä ovat asukkaat.
– Aktiivisellakaan asukastoiminnalla ei välttämättä estetä ilkivaltaa, mutta tekijöiden kiinnijäämisessä asukastoiminnalla on tärkeä merkitys. Taloissa, joissa muiden asumista seurataan aktiivisesti, on välittämisen kulttuuri. Ja yhtä lailla aktiivisen asukastoiminnan puutuminen johtaa välinpitämättömään ilmapiiriin, josta kärsivät kaikki asukkaat, Tilli pohtii.
Onkin tärkeää, että tieto ongelmista kulkeutuu kiinteistöhuoltoon ja isännöitsijälle. Aina syyllistä ei kuitenkaan saada selville tai vastuuseen, vaikka tekijästä epäily olisikin.
– Ilkivaltatilanteet, joissa tekijä ei ole selvillä, ovat isännöinnissä hankalia. Jos ei ole silminnäkijöitä, ei pelkän epäilyn perusteella ketään voida syyttää.
Toisinaan tekijä saadaan kiinni. Kiinni jäävälle iso lasku saattaa tulla yllätyksenä.
– Esimerkiksi jos skuutin kanssa polttaa porrashuoneen maton puhki, tulee lattiapinnoitteen uusimisesta tuhansien eurojen lasku. Se lankeaa skuuttikuskille, jos hän jää kiinni, Tilli muistuttaa.
Artikkeli on julkaistu Kotimme-lehdessä 2/2023.
