Lemmikit tuovat iloa ja samalla vastuuta
Elo lemmikkieläinten kanssa sujuu kerrostalossa hyvin, kunhan muistaa muutaman oleellisen perusasian. Vastuu lemmikistä ja sen toiminnasta on aina omistajalla.
Puolivuotias Uuno-koira tervehtii iloisesti vastaantulijaa TVT Asuntojen isännöitsijä Mia-Krista Jalavan kanssa Turun jokirantaan saapuessaan. Uuno on rodultaan pumi, vilkas ja utelias siis. – Uuno on erään vuokravalvojamme koira, usein toimistollamme meitä piristämässä, Jalava kertoo. Jalavalla on itsekin kokemusta koiranomistajuudesta, tosin vanhan rakkaan havannankoiran siirryttyä paremmille nuuskimismaille on pidetty hieman taukoa. Jalava ymmärtää hyvin lemmikinomistajia, jotka kaipaavat eläimistä seuraa kerrostaloelämäänsä.
– Koira ja kissa ovat edelleen ne suosituimmat eläimet. Erilaiset terraarioeläimet, käärmeet, liskot ja hämähäkit ovat myös melko yleisiä. Lintuja ja jyrsijöitä on ehkä aiempaa vähemmän.
Harkintaa eläinten hankkimiseen
Kerrostalossa voi hyvin pitää lemmikkieläimiä, mutta valitettavasti isännöitsijät törmäävät välillä tilanteisiin, joita ei soisi tapahtuvan. Eläimiä otetaan liikaa asunnon kokoon nähden, eikä koiria esimerkiksi ulkoiluteta riittävästi. – Pitäisi oikeasti miettiä, onko kaksi vilkasta koiraa ja useampi matelija sopiva määrä pieneen yksiöön. Ei tietenkään ole, Jalava sanoo. Hän painottaakin, että omistajalla on aina vastuu lemmikin hyvinvoinnista sekä sen toiminnasta. Omistaja vastaa eläimen asuntoon aiheuttamista jäljistä. Hänen tulee huolehtia, että esimerkiksi koira saa riittävästi liikuntaa ja pääsee niin usein ulos, ettei sen tarvitse tehdä tarpeitaan heti ulko-ovelle. Koiran jätökset pitää myös kerätä välittömästi roskikseen. – Kennelin pito on ehdottomasti kielletty. Sitäkin on joskus tullut rivitaloasunnossa vastaan.
Yllättäviä piilopaikkoja
Kissat karkailevat helposti kerrostalojen rappukäytäviin, mutta oudompiakin uumenia lemmikit löytävät. Suomessa ei esimerkiksi käärmeitä monien muiden maiden tapaan viemäreistä luikertele, mutta Jalavallekin kadonneista lemmikeistä ilmoitetaan aika ajoin.
Eräällä asukkaalla oli kaksi tarantellaa, joista toinen katosi. Mies ehti jo surra, että hämähäkki olisi joutunut ikkunasta ulos ja niille teilleen. Sitten tuli pikkujoulukausi, ja oli aika pukea pitkään kaapissa ollut puvuntakki päälle. – Asukas kertoi onnellisena, että laittaessaan kättä taskuun, tunsi hän siellä jotakin pehmeää ja karvaista. Tarantella oli kömpinyt hyvään piilopaikkaan, Jalava naurahtaa, ja suuntaa Uuno-koiran kanssa takaisin TVT Asuntojen toimistolle.
TEKSTI Heidi Horila KUVAT Mika Okko Artikkeli on julkaistu Kotimme-lehdessä 2/2022.