Turvallisuuskoulutuksessa keskityttiin varautumiseen
Asukkaille suunnattu Johdatus varautumiseen -koulutus keräsi 26.5.2025 salillisen kiinnostuneita ja aktiivisia osallistujia. Tilaisuudessa käytiin läpi varautumista ja poikkeusolojen toimintoja yhteiskunnan, kunnan ja yksilön toiminnan näkökulmasta.
Luennoitsija Mika Lehestö esitteli tilaisuuden aluksi varautumisen laajaa käsiteviidakkoa, lainsäädäntöä sekä valmiuslakia, jossa on määritelty tarkoin poikkeusolot ja toiminta niiden aikana.
Suomessa yhteiskunnan eri toimijoita koskee varautumisvelvollisuus. Erilaisiin riskeihin varaudutaan paikallisilla, alueellisilla tai kansallisilla riskiarvioilla. Suunnitelmallisella varautumisella voidaan varmistaa yhteiskunnan mahdollisimman normaali toiminta kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa.
Väestön varoittaminen
Luennoitsija Lehestö kertoi väestönsuojelun menetelmistä. Yksi keinoista on kansalaisten hälyttäminen joko väestöhälytysjärjestelmällä tai vaaratiedottamalla.
Jos yleinen vaaramerkki annetaan normaalioloissa, sen tarkoitus on kehottaa suojautumaan sisälle. Tästä syystä ei tarvitse olla huolissaan, jos joka kuun ensimmäisenä maanantaina klo 12 annettava testivaarahälytys ei kuulu omaan kotiin tai työpaikalle. Poikkeusoloissa annettava vaaramerkki on kehotus mennä välittömästi väestönsuojaan.
Paras keino erilaisissa häiriötilanteissa tilanteen tasalla pysymiseen on 112 Suomi -sovellus.
Väestönsuojat käyttöön 72 tunnissa
Väestönsuojelu on Geneven sopimusten alainen kansainvälinen säädös. Suomessa väestönsuojat on rakennettu esisijaisesti suojaamaan ihmisiä sotatilanteessa tavanomaisten aseiden vaikutuksilta. Ne tarjoavat suojaa myös sortumilta, säteilyltä ja vaarallisilta aineilta.
Lehestö muistutti, että normaalioloissa väestönsuojia voidaan käyttää esimerkiksi varasto- tai harrastustiloina. Kiinteistönomistaja vastaa väestönsuojan kunnosta, ja väestönsuojille on määritelty hoitajat.
– Väestönsuojat on saatava 72 tunnissa suojautumiskäyttöön. Tilaa niissä on 0,77 tai 0,60 m2 henkeä kohdin.
Jokaisella on oikeus suojautua lähimpään väestönsuojaan vaaran uhatessa. Väestönsuojat on kuitenkin tarkoitettu vain ihmisten käyttöön, eläimiä niihin ei saa viedä.
Omatoiminen varautuminen
Jo pelkkä myrskyn aiheuttama sähkökatko voi mullistaa monen arjen. Mitä pidempään häiriötilanne jatkuu, sitä enemmän sillä on vaikutuksia. Kun sähköt eivät toimi, moni asia hankaloituu.
– Ruuan valmistaminen hankaloituu, valot eivät toimi, jääkaappi ja pakastin sulavat, wc ei toimi tai on käyttökiellossa. Hanasta ei tule vettä tai se likaista tai saastunutta. Verkkoyhteydet ei toimi, lämmitys ei toimi, julkinen liikenne ei ole käytössä, Lehestö luetteli häiriötilanteen aiheuttamia hankaluuksia.
Kaupat voivat joutua sulkemaan ovensa tai niistä voi loppua tavara. Maksukortit eivät toimi. Autoa ei pysty tankkaamaan. Lääkkeitä voi olla hankala saada tai ne loppuvat apteekeista.
Parhaiten häiriötilanteesta voi selvitä, kun niihin varautuu kotona etukäteen. Kotitalouksia suositellaan varaamaan kotivaraa kolmen vuorokauden eli 72 tunnin ajaksi. Omatoimisella varautumisella voi auttaa viranomaisten työtaakkaa. – Jos on iso häiriötilanne, jossa viranomaiset ovat kiinni, eivätkä kerkeä joka paikkaan, on hyvä että ne ihmiset, jotka ovat kunnossa, pärjäävät itsekseen.
Hyvä henki talossa luo resilienssiä
Lehestö suositteli hankkimaan myös omavaraan liittyviä taitoja. Niihin voi laskea ruuanlaittotaidoista alkaen mm. ensiapu- ja alkusammutustaidot, hygieniaosaamisen ja väestönsuojan käyttötaidot. Erityisen tärkeää on medialukutaito eli kyky käyttää, lukea, ymmärtää, tulkita ja arvioida kriittisesti niin median kuin sosiaalisen mediankin sisältöjä.
Haastavissa tilanteissa kysytään resilienssiä eli sietokykyä tai kriisinkestävyyttä, kykyä selviytyä ja toimia muuttuvissa ja odottamattomissa tilanteissa. – Hyvä henki talossa luo resilienssiä, Lehestö korosti.
Turvallisuusaiheisia koulutuksia pyritään järjestämään vuosittain. Tulevista koulutuksista kerrotaan asukasuutiskirjeessä, kun niiden ajankohta ja sisältö on selvillä.
