Sisu-tehtaan muistokyltti paljastettiin Rauhankatu 14b:ssä

Rauhankatu 14b:n sisäpihan rakennuksen (nykyinen C-porras) on Tehdas Oy Sereksen makeistehtaaksi suunnitellut turkulaissyntyinen arkkitehti Eero Urpola. Vuosina 1937–1938 valmistunut talo jäi talvisodassa kaatuneen Urpolan ainoaksi kotikaupungissa toteutetuksi työksi.

Kadunpuoleisen funkisvaikutteisen kerrostalon (nykyiset A- ja B-porras) suunnitteli arkkitehti Jouko Ylihannu vuonna 1941. Talo harvoja Turkuun sota-aikana rakennettuja taloja.

Talot rakennutti Tehdas Oy Sereksen perustaja ja Sisu-pastillin keksijä Johan Ponkamo yrityskumppaninsa kanssa. Kohteen 12,2 miljoonaa euroa maksanut perusparannus valmistui alkuvuodesta 2024.

Kyltinpaljastustilaisuuteen oli kutsuttu Rauhankatu 14b:n asukkaat, kohteen perusparannuksen yhteistyökumppaneita sekä kohteen alun perin rakennuttaneen Johan Ponkamon lapsenlapset. Muistokyltin paljastivat Ponkamon lapsenlapsi Pirkko Holmberg ja TVT Asuntojen rakennuttajavalvoja Matti Isotalo.

Rakennukset isoisän haaveita

Tehtaan perustajan Johan Ponkamon lapsenlapsi Jussi Ponkamo piti tilaisuudessa juhlapuheen, jossa hän kiitti TVT Asuntoja isoisänsä rakentamien kiinteistöjen säilymisestä sekä muistolaatasta. Muistolaattoja hän toivoi kaupungista löytyvän nykyistä enemmänkin.

– On valtavan hienoa, että toiveemme lapsuutemme pihapiirin ja isoisän rakennuttamien kiinteistöjen säilyttämisestä toteutui, tai nehän on nyt korjattu parempaan kuosiin kuin ne ovat koskaan aiemmin olleetkaan! Toisaalta nämä rakennukset ja niiden valmistuminen ovat aikanaan, 80–90 vuotta sitten, olleet isoisämme haaveita, kertoi Jussi Ponkamo juhlapuheessaan.

Miljoona-avustus Aralta käyttötarkoituksen muutokseen

Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus muisteli puheessaan Rauhankatu 14b:n perusparannushankkeen käsittelyä Arassa.

– Ensi vaiheessa Ara hyväksyi toimistokäytössä olleen tehdasosan muuttamisen asuinkäyttöön. Toisessa vaiheessa hyväksyttiin asuintalon perusparannus, vaikka siinä ei täysin päästy Aran edellyttämään esteettömyyteen, Lindén kertoi.

Kohde sai Aralta miljoona euroa käyttötarkoituksen muutosavustusta, jota myönnettiin kasvaville kaupunkiseuduille toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamiseksi vuokra-asuntokäyttöön.

Lindén kiitti Turun seutua hyvästä rakentamisen vauhdista. – Katsoin tuoreimmat luvut kuluneelta 12 kuukaudelta: Turun seudulla on alkanut 710 uuden ara-asunnon rakentaminen eli 8,5 % koko maan luvusta ja vain pikkaisen vähemmän kuin Tampereen seudulla.

Lindén muistutti, että Aran tehtävänä on lisätä valtion tukemaan asuntotuotantoa markkinaehtoisen rakentamisen hyydyttyä pohjalukemiin, kuten finanssikriisin ja 90-luvun laman aikanakin. – Toivomme siis Turun seudulta lisää hankkeita nyt, kun rakentamisen hintakin on helpottanut.

Sataprosenttinen sitoutuminen onnistumisen edellytys

Rakennusneuvos Jari Lainio Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy:stä korosti puheessaan saumattoman yhteistyön merkitystä haastavan ja vaativan hankkeen onnistumisen taustalla.

– Rakennuttajan ammattitaito ja yhteistyössä toiminen urakoitsijan sekä suunnittelijoiden kanssa on onnistumisen edellytys. Ilman sitä tällainen projekti ei tule onnistumaan positiivisesti. Lisäksi urakoitsijan mestarit sitoutuivat hankkeeseen sataprosenttisesti,lmikä myös näkyy lopputuloksessa. Funkkistalo sai uuden ehostuksen julkisivulle ja sisätiloihin tuli täydellinen muutos, kuvaili Lainio.

Vaativa kiinteistökehityshanke onnistui

– Hallitsemme asuntokantaamme vastuullisesti. Ylläpidämme asuntokantaa korjaamalla vanhaa ja rakentamalla uutta. Jos huomaamme, että on kiinteistökantaa, joka sellaisenaan ei sovi tarjontaamme, teemme kiinteistökehitystä, kertoi TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss puheessaan.

TVT Asuntojen näkökulmasta Rauhankatu 14b:n kiinteistökehitykseen on liittynyt myös poikkeuksellisia piirteitä. – Hanke on ollut vaativa, sillä kiinteistön käyttötarkoituksen muutokseen liittyy erilaisia piirteitä, jopa riskejä. Käyttötarkoituksen muutos on hintavaa ja toteuttaminen on teknisestikin haastavaa. Mahdollisimman monia riskejä pitää osata ennakoida ja tunnistaa, ja riskejä pitää pystyä hallitsemaan, Forss kertoi.

Forss piti perusparannushankkeen onnistumisessa merkittävänä Aran suoraa investointitukea ja korkotukilainoja.

Erityispiirteet onnistuttiin säilyttämään

– Kiinteistökehityksen näkökulmasta hanke on ollut toki mielenkiintoisen lisäksi myös varsin vaativa niin suunnittelijoille kuin hankkeen toteuttaneelle rakennustoimisto Lainio & Laivorannalle. Arvokiinteistö ja vanhoista rakenteista löytyvät yllätykset nostavat tällaisissa hankkeissa esille aina hyvän yhteistyön merkityksen työmaalla ja kaikkien hankkeeseen osallistuneiden välillä, kiitti rakennushankkeen projektinjohdossa ollut TVT:n rakennuttajavalvoja Matti Isotalo.

Isotalo kertoi, että suunnittelussa ja toteutuksessa onnistuttiin säilyttämään 80-vuotiaan arvokohteen erityispiirteitä, kuten ikkunalliset erkkerit ja alkuperäiset porraskaiteet pienillä turvallisuuslisäyksillä.

– Laajan perusparannuksen kunnostustyöt eivät kuitenkaan ole rajoittuneet ainoastaan asuntoihin, vaan myös rakennuksen yhteistilat ovat saaneet uuden ilmeen vanhaa kunnioittaen. C-portaan ylimmän kerroksen suuresta parvekkeesta pääsevät nauttimaan asukkaat, sillä sen yhteyteen on rakennettu myös tilavat kerho- ja saunatilat asukkaiden yhteiseen käyttöön. Tämä luo yhteisöllisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden rentoutua ja viettää aikaa yhdessä.

Salainen Sisu-aromi

Tilaisuuden lopuksi tutkija Sanna Kupila Turun museokeskuksesta kertoi Tehdas Oy Sereksen tunnetuimman tuotteen, Sisu-pastillin valmistuksesta.

– Pastillissa tärkeä aineisosa on arabikumi. Sisupastilli tuli markkinoille vuonna 1928 ja sen uutuus oli nimenomaan arabikumin käyttö pastillissa. Sen ansiosta saadaan pastilli, jossa maku leviää tasaisesti suuhuhun, Kupila kertoi.

Toinen tärkeä osa on Sisu-aromi, joka syntyi pitkällisen kehityksen jälkeen. Sisu-aromi on salaisuus, jonka tehtaalla tunsi vain kaksi henkilöä kerrallaan.

Kupila kertoi, että Rauhankadun tehtaalla pastillimassaa keitettiin avokeittimillä käsin hämmentäen. Automaattiset painekeittimet otettiin käyttöön, kun toiminta siirtyi Rauhankadulta Auran tehdastiloihin.

Rauhankadulla ei myöskään pystytty tilanpuutteen takia valmistamaan niin paljon Sisua kuin sitä olisi mennyt markkinoille. Pullonkaulana oli pastillien valmistuksessa pitkä kuivatusvaihe, joka vaati paljon tilaa. Rauhankadulla Tehdas Oy Sereksen toiminta päättyi vuonna 1975.

Tilaisuuden musiikista vastasi Sisu-duo, Pasi Lyysaari, basso ja Iiro Salmi, piano ja laulu.