TVT blogi: Pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa tarvitaan

Asuntopoliittiset tavoitteet

Kehittämisohjelmassa asuntopolitiikan tavoitteet on tiivistetty seitsemään kokonaisuuteen. Keskeisimpinä tavoitteina voidaan pitää jokaisen oikeutta hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen sekä asuntokantaa, joka vastaa eri väestöryhmien erilaisiin tarpeisiin.

Asuntopolitiikan tavoitteena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja alueiden elinvoimaisuutta. Lisäksi tavoitteena on asuntojen vakaa hinta- ja vuokrakehitys ja asuntomarkkinoiden riskeihin vastaaminen. Asumisen tukijärjestelmän halutaan palvelevan asuntopolitiikan tavoitteita.

Koska asuminen tuottaa merkittävän osan kotitalouksien ilmastopäästöistä, asuntopolitiikassa tavoitellaan rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöjen hillitsemistä.

Kasvava Turun seutu

Kehittämisohjelma on valmisteltu tilanteessa, jossa Suomi on jakautumassa väestöltään väheneviin ja kasvaviin alueisiin. Ohjelmassa tunnistetaan asuntomarkkinoiden jakautumisen haasteet ja esitetään toimenpiteitä eri tilanteisiin.

Turun seudun taloudellinen kehitys on viime vuosina ollut myönteistä. Yritykset ovat investoineet, työpaikkojen määrä on lisääntynyt ja asukasmäärä on kasvanut. Myös asuntorakentaminen on ollut ennätysvilkasta.

Valtion ja suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimukset ovat hyvä väline kaupunkiseutujen kehittämisessä. Asumisen näkökulmasta sopimusten keskeinen tavoite on riittävän asuntotarjonnan varmistaminen.

Valtion tukemaa asuntotuotantoa tarvitaan erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla, joissa asuntomarkkinatilanne on kirein. Turun seudun MAL-sopimuksen mukaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa tulisi 2020–2023 olla vähintään 20 prosenttia kaikesta asuntotuotannosta ja tuotantoa tulisi kasvattaa kohti 35 prosentin osuutta. Tuotannon käynnistymiseksi kuntien olisi tärkeää luovuttaa kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon soveltuvia tontteja suoraan ARA-toimijoille.

Asumisen laatu

2000-luvun rakentaminen on yksipuolistanut Suomen asuntokantaa. Kerrostaloyksiöiden rakentaminen on moninkertaistunut ja kaksion neliöihin on alettu tehdä kolmioita. Asuntotuotantomäärien lisäksi on siis tarpeen nostaa keskusteluun asumisen laatu. Kehittämisohjelmassa asuntojen laatu tiivistetään osuvasti: Asuntojen tulee olla ominaisuuksiltaan ihmisten tarpeita vastaavia.

TVT Asunnot haluaa tarjota sellaista asumisen laatua, joka luo edellytykset huoneiston muuttumiselle kodiksi. Tavoitellussa laadussa keskeinen osa on riittävällä asumisväljyydellä. Käytännössä asunnoissa on erillisiä lepo- ja oleskelutiloja, jotka voi sisustaa eri tavoilla. Tämä tarkoittaa makuuhuonetta, johon mahtuu sängyn lisäksi etätyöpiste, apuväline tai vaikka lapsen sänky. Asumisväljyys tarkoittaa myös riittävää säilytystilaa: reilusti kaappeja ja mahdollisuuksien mukaan myös vaatehuone.

Ilmastotyö jatkuu

Rakentaminen ja rakennukset vastaavat yli kolmanneksesta kasvihuonekaasupäästöjä. Kun Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, rakentamisen hiilijalanjäljen vähentäminen on välttämätöntä.

Kansallisten ja kansainvälisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää rakennussektorilta moninaisia toimia. Kiinteistönomistajien tulee hyväksyä ilmastopäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät toimet osaksi normaalia toimintaa.

Ilmastotyössä on väistämättä myös pohdittava, kuka sen maksaa. Toimenpiteiden kustannustehokkuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta on arvioitava tarkkaan varsinkin ARA-asuntokannassa.

Päätöksenteon periaatteet

Kehittämisohjelmaan on koottu kuusi asuntopoliittista päätöksenteon periaatetta. Keskeisimpiä niistä ovat kytkentä muihin politiikkasektoreihin ja asuntopolitiikan pitkäjänteinen kehittäminen. Vaikka kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttaminen ei onnistuisi ohjelmakaudella, toivon näiden periaatteiden juurtuvan päätöksentekoon.

Jokaisen päätöksentekijän tulisi ymmärtää asuntopolitiikan tiivis kytkös muihin politiikkalohkoihin. Asuntopoliittisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa monella tavalla muun muassa työmarkkinoihin, yhteiskunnan eriarvoistumiskehitykseen ja ihmisten hyvinvointiin. Samalla on huomioitava, että muilla politiikkalohkoilla tehtävillä tai tekemättä jäävillä päätöksillä on vastaavasti vaikutusta asumiseen.

TVT Asuntojen kaltaisille toimijoille asuntopolitiikan pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus luovat vakaan toimintaympäristön. Kun päätöksenteko on ennustettavaa, syntyy luottamusta ja onnistunutta yhteistyötä. Vaikka hallituskausi tai kaksi on kiinteistönomistajan näkökulmasta lyhyt aika, kehittämisohjelma tuo asuntopolitiikkaan siihen kaivattua pitkäjänteisyyttä.

Toimitusjohtaja Teppo Forss