TVT seuraa rakentamisen hiilijalan- ja hiilikädenjälkeä
TVT Asuntojen tavoitteena on oppia tekemään uusia rakennuksia vähemmillä hiilidioksidipäästöillä ja kannustaa asukkaitaan kestävän kehityksen mukaisiin asumistottumuksiin. TVT Asunnot on mukana Turun kaupungin 1,5 asteen ilmastokampanjassa, jonka tavoitteena on pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Hiilijalanjälki syntyy rakentamisessa pääasiassa siinä käytetyistä materiaaleista ja niistä aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä. Rakennusmateriaaleilla on merkittävä osuus rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä. Sen merkitys kasvaa, kun rakennusten energiatehokkuus paranee ja asumisen aikaiset päästöt vähenevät.
Hiilikädenjäljellä tarkoitetaan puolestaan rakentamisen positiivisia ilmastovaikutuksia, kuten esimerkiksi viherkertoimen huomioimista suunnittelussa. Myös rakennusmateriaalien kierrättämisestä tai uudelleenkäytöllä vältettävillä päästöillä voidaan vaikuttaa positiiviseen hiilikädenjälkeen.
Rakennustapavertailu - Kirsikka ja Kide
TVT Asunnot kiinnittää huomiota hiilijalan- ja hiilikädenjälkeen uusien asuntokohteiden suunnittelussa. TVT Asunnoilla on tällä hetkellä menossa mielenkiintoinen rakennustapojen vertailu Hirvensalon Arolassa. Uusi asuntokohde, Kirsikka ja Kide, muodostuu kahdesta lähes identtisestä rakennuksesta. Kirsikka rakennetaan puusta, CLT-elementtitalona, ja Kide rakennetaan puolestaan betonista. TVT Asunnot mittaa näiden kahden eri rakennustavan hiilijalan- ja hiilikädenjälkeä sekä asukkaiden asumisviihtyvyyttä.
Taustatietona on käytetty mm. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tietoja, joiden mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki on oletettavasti suurempi kuin puukerrostalon. Toisaalta taas puukerrostalon rakentaminen on ennakkotietojen varassa betonirakentamista kalliimpaa. Puurakentaminen on myös nopeampaa, koska ei tarvitse odotella betonin kuivumisaikoja. TVT Asuntojen rakennustapavertailussa selviävät rakentamisvertailun eri painopisteiden lopulliset erot.
Miten rakennusvertailua tehdään käytännössä
Ennen rakentamisen aloittamista on vertailtavista taloista tehty hiilijalan- ja hiilikädenjäljen laskenta. Alustavien laskelmien mukaan puutalon hiilijalanjäljeksi tulisi 11,7 ja betonitalon 12,89 kg CO2e/m2. Hiilikädenjälki puolestaan on puutalossa -8,13 kg CO2e/m2/a ja betonitalossa 1,88 kg CO2e/m2/a.
Rakentamisen aikana vertaillaan kohteiden energiankulutuslukemia sähkön, lämmön ja veden kulutusta. Myös talojen välisiä toteutuneita rakennuskustannuksia ja eri vaiheisiin kulunutta työaikaa pystytään seuraamaan hyvinkin tarkasti. Lisäksi mm. rakentamisesta syntyneet jätemäärät on eritelty vierekkäisiltä työmailta vertailevaa laskentaa varten. Rakentamisen aikaisten tietojen ja ennakkoon tehtyjen laskelmien lopullinen vertailu tehdään kohteen valmistumisen jälkeen alkuvuodesta 2022.
Asukaskokemuksen tutkiminen
Ensimmäiset asukkaat muuttavat Kirsikkaan ja Kiteeseen vuoden 2022 alkupuolella. Noin puolen vuoden asumisen jälkeen mitataan ensimmäisen kerran asumisviihtyvyyttä. Tässä kyselyssä kerätään tietoja mm. sisäilmasta, äänieristyksestä sekä yleisesti asumisviihtyvyydestä. Mielenkiinnolla odotamme, millaisia eroja näiden kahden eri talon asukkaiden välillä ilmenee asumisviihtyvyydessä.